Rahoitus ratkaisi asian ja 20 lypsyrobotin tilaaminen toi vuosia kestäneen pohdinnan päätökseen. Nykyään Jan-Erik Hanssonin lehmät hoitavat lypsynsä itse. Kun lehmät saavat päättää, on tuloksena eräällä Ruotsin suurimmista maitotiloista enemmän maitoa, terveemmät lehmät, useampia vasikoita ja jopa enemmän aikaa muulle.
Vallenin tilalla asustaa lähes 1500 eläintä, mutta siitä huolimatta täällä on yllättävän hiljaista. Eniten ääntä Ljusdalenin lähistöllä sijaitsevalla tilalla aiheuttaa paimenkoira, joka juoksee edestakaisin täynnä energiaa saadakseen huomiota. Suurista navetoista kuuluu silloin tällöin kolinaa kun yksi lypsylehmistä, joita on tilalla noin 1100, siirtyy lypsyrobottiin tai siitä pois. Muutoin täällä vallitsee raukea rauha. Aktiviteettitaso nousee vain, kun rehurobotti täyttää ruokakaukalon. Tilan lehmät syövät joka päivä noin 100 tonnia ruohoa. Vaikka lehmät saavat liikkua vapaasti ulkona, tyytyvät useimmat märehtimään sisätiloissa, lähellä ruokaa, selänraaputinta ja lypsyrobotteja, joissa käytyään lehmät saavat erityisen hyvää rehua. Sen ansiosta liikenne robotteihin ja niistä ulos sujuu rauhallisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Tilan lehmät lypsävät yhteensä 25 kiloa sekunnissa. Se vastaa 1500 kiloa maitoa tunnissa. Navettojen ulkopuolella kohoavat suuret maitotankit täyttyvät tasaiseen tahtiin.
– Juuri nyt tuotamme keskimäärin 34–36 tonnia maitoa vuorokaudessa, mutta muutaman kuukauden kuluttua, kun kaksi viimeistä lypsyrobottia on asennettu, ylitämme 40 tonnin rajan. Suurin osa siitä menee Kallhälliin Tukholmassa kulutusmaidoksi ja kermaksi, sanoo Jan-Erik Hansson. Vuosittaisen 13 miljoonan maitokilonsa ansiosta hän on jo tänään Arlan suurin yksittäinen maidontoimittaja.